murju
substantiivi
-
huonokuntoinen tai ränsistynyt asumus tai rakennus
He asuvat vanhassa murjussa kaupungin laidalla.
Taivutus
yks. nom. murju, yks. gen. murjun, yks. part. murjua, yks. ill. murjuun, mon. gen. murjujen, mon. part. murjuja, mon. ill. murjuihin.
Esimerkit
Hän asuu vanhassa murjussa.
Kaupungin laitamilla on useita murjuja.
Tämä talo näyttää aivan murjulta.
Etymologia
Possibly derived from a dialect word meaning a shabby or small house or hut.
Käännökset
| englanti |
hutch |
Slangisanakirja
-
huonokuntoinen asunto : Karseessa murjussa ne budjas.
Riimisanakirja
murju rimmaa näiden kanssa:
harju, hiekkaharju, soraharju, poikittaisharju, pitkittäisharju, karju, villikarju
Liittyvät sanat
mörskä, irvikuva, saastainen, viheliäinenLäheisiä sanoja
murjottaja, murjotus, murjoutua, murju, murkina, murkinoida