mööpeli
substantiivi
-
Puhutteleva nimitys suurelle tai oudolle huonekalulle.
Tuo vanha mööpeli on ollut ullakolla vuosia.
Taivutus
yks. nom. mööpeli, yks. gen. mööpelin, yks. part. mööpeliä, yks. ill. mööpeliin, mon. gen. mööpelien mööpeleiden mööpeleitten, mon. part. mööpelejä mööpeleitä, mon. ill. mööpeleihin.
Esimerkit
Vanha mööpeli koristaa olohuonettamme.
Kirpputorilta löytyi erikoinen mööpeli.
Hän kunnosti vanhan mööpelin uuteen uskoon.
Etymologia
Äänneasultaan ruotsin sana 'möbel', joka tarkoittaa huonekalua.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä piece of furniture |
Slangisanakirja
-
huonekalu : Maksaiskoha joku noista mööpeleistä jotai?
Riimisanakirja
mööpeli rimmaa näiden kanssa:
syöttöpeli, lyhytsyöttöpeli, kyöpeli, yökyöpeli