nauru

substantiivi

  1. ääni, joka syntyy kun ihminen nauraa

    Hänen naurunsa oli tarttuvaa.
Taivutus

yks. nom. nauru, yks. gen. naurun, yks. part. naurua, yks. ill. nauruun, mon. gen. naurujen, mon. part. nauruja, mon. ill. nauruihin.

Esimerkkejä nauru sanan käytöstä:

dorerin [[Naoero]] "language of Nauru" = [[Nauruan]]

Synonyymisanakirja

nauru

  1. nauraminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen hersyvä naurunsa täytti huoneen.
Nauru pidentää ikää

Etymologia

Alkuperältään omaperäinen substantiivi

Sanonnat

"Aamun aikainen nauru tietää itkua illaksi."

"Jos näet metässä kahtun, ruppee kovasti iäneen naorammaan, sillä nauru pidentää ikkää."

"Naisen nauru ja kanan laulu ei tiijä hyvvää."

"Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää."

"Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää."

Riimisanakirja

nauru rimmaa näiden kanssa:

taustanauru, ivanauru, tekonauru, röhönauru, hörönauru

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

sardoninen, ivanauru, hihitys, hohotus, hörötys

Läheisiä sanoja

naurettavuus, nauris, naurisöljy, nauru, nauruhermo, naurukohtaus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro