nimikristitty
substantiivi
-
Henkilö, joka tunnustaa kristinuskon muodollisesti, muttei välttämättä usko.
Hän on vain nimikristitty, eikä käy kirkossa lainkaan.
Taivutus
yks. nom. nimikristitty, yks. gen. nimikristityn, yks. part. nimikristittyä, yks. ill. nimikristittyyn, mon. gen. nimikristittyjen, mon. part. nimikristittyjä, mon. ill. nimikristittyihin.
Synonyymisanakirja
nimikristitty
-
nimelliskristitty, tapakristitty.
Esimerkit
Hän oli tunnettu nimikristitty yhteisössään.
Nimikristittyjen joukko kasvaa yhä.
Nimikristittyjen tapahtuma täytti salin.
Käännökset
Riimisanakirja
nimikristitty rimmaa näiden kanssa:
kristitty, pakanakristitty, tapakristitty, juutalaiskristitty
Läheisiä sanoja
nimikortti, nimikristillinen, nimikristillisyys, nimikristitty, nimilappu, nimilehti