norkko

substantiivi

1. Lehtien tai kukkien heiluva, roikkuva ryhmä, usein puun oksassa.

   Keväällä koivun norkot ovat kauniita.

Taivutus

yks. nom. norkko, yks. gen. norkon, yks. part. norkkoa, yks. ill. norkkoon, mon. gen. norkkojen, mon. part. norkkoja, mon. ill. norkkoihin.

Synonyymisanakirja

norkko

1. urpu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lehmuksen oksat olivat täynnä norkkoja.
Norkot houkuttelivat pölyttäjiä puutarhaan.
Keväällä monet puut ovat norkoista keltaisia.

Käännökset

Riimisanakirja

norkko rimmaa näiden kanssa:

hedenorkko, eminorkko

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

norjeta, norjistaa, norjistua, norkko, norkkokasvi, norkkokukintoinen