nukkaus
substantiivi
-
Prosessi, jossa jokin alkaa muodostaa nukkaa.
Villalangan nukkaus tapahtui nopeammin kuin odotin.
Taivutus
yks. nom. nukkaus, yks. gen. nukkauksen, yks. part. nukkausta, yks. ill. nukkaukseen, mon. gen. nukkausten nukkauksien, mon. part. nukkauksia, mon. ill. nukkauksiin.
Esimerkit
Nukkaus näkyi kankaan pinnassa.
Takkini koki voimakasta nukkausta.
Pesun jälkeen huomasin nukkauksen lisääntyneen.
Käännökset
englanti |
(non-gloss definition). (defn) |
Riimisanakirja
nukkaus rimmaa näiden kanssa:
haukkaus, maukkaus, liukkaus, koukkaus, loukkaus, rajaloukkaus, alueloukkaus, kunnianloukkaus, oikeudenloukkaus
Läheisiä sanoja
nukkasammal, nukkasihti, nukkasolmu, nukkaus, nukkautua, nukkavieru