nuoriso

substantiivi

1. Nuoret ihmiset yleensä, nuorukainen.

   Nuoriso kokoontuu puistoon iltaisin.

Taivutus

yks. nom. nuoriso, yks. gen. nuorison, yks. part. nuorisoa, yks. ill. nuorisoon, mon. gen. nuorisojen nuorisoiden nuorisoitten, mon. part. nuorisoja nuorisoita, mon. ill. nuorisoihin.

Synonyymisanakirja

nuoriso

1. nuoret.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Nuoriso kokoontuu usein puistossa iltaisin.
Tämä paikka on nuorison suosiossa.
Kulttuuritapahtuma houkutteli paljon nuorisoa.

Käännökset

Slangisanakirja

• futuristi: nuorisoryhmä, täysmustat asusteet

• keili: nuorisojengi

• tedi: nuorisomuoti (50- ja 80-luv.)

Sanonnat

"Nuoriso nauttii tottelemattomuudesta -ongelma on siinä, että enää ei ole sääntöjä Jean Cocteau."

"Nuoriso nauttii tottelemattomuudesta -ongelma on siinä, että enää ei ole sääntöjä."

"Nuoriso-ongelman ainoa ratkaisu on vanheneminen Carl Hammarén."

"Nuoriso-ongelman ainoa ratkaisu on vanheneminen."

Riimisanakirja

nuoriso rimmaa näiden kanssa:

teininuoriso, varhaisnuoriso, pääkaupunkilaisnuoriso, työläisnuoriso, koulunuoriso, nykynuoriso

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

nuorimies, nuorimmainen, nuoripari, nuoriso, nuoriso-ohjaaja, nuoriso-ongelma