nuorukainen
substantiivi
-
Nuori mies tai poika, usein teini-ikäinen.
Nuorukainen harjoitteli skeittausta puistossa.
Taivutus
yks. nom. nuorukainen, yks. gen. nuorukaisen, yks. part. nuorukaista, yks. ill. nuorukaiseen, mon. gen. nuorukaisten nuorukaisien, mon. part. nuorukaisia, mon. ill. nuorukaisiin.
Synonyymisanakirja
nuorukainen
-
nuori, teini, nuorimies, teini-ikäinen, lapsi, lapsukainen, tenava, alaikäinen, pikkumies, muksu, napero, ipana, vintiö, vekara, kersa, pentu, nassikka, penska, skidi, nuori ihminen, nuori henkilö, kakara.
Esimerkit
Kylän nuorukainen tunnetaan urheilusta.
Nuorukainen etsii ensimmäistä kesätyötään.
Hän on taitava nuorukainen monessa lajissa.
Etymologia
Alkuperä sanalle 'nuori' ja -kainen, joka on diminutiivinen pääte suomen kielessä.
Käännökset
Slangisanakirja
-
junjori : Se on ihan junjori, anna sen mennä.
-
jätkä: nuorukainen / mies
Sanonnat
"Vanhus puhuu siitä, mitä hän on nähnyt, ja nuorukainen siitä, mitä hän on kuullut."
Riimisanakirja
nuorukainen rimmaa näiden kanssa:
takainen, haudantakainen, historiantakainen, rajantakainen, rintamantakainen, kuolemantakainen, tavantakainen, lahdentakainen, merentakainen, valtamerentakainen
Liittyvät sanat
garçon, junkkari, sukupuoleton, teini, hamppariLäheisiä sanoja
nuortenkirjailija, nuortenkirjallisuus, nuortua, nuorukainen, nuoruudenaika, nuoruudenaikainen