oikeusteko
substantiivi
-
Toimenpide, jolla voi olla oikeudellisia vaikutuksia tai joka on oikeudellisessa kontekstissa merkittävä.
Hänen tekonsa tulkittiin oikeusteoksi.
Taivutus
yks. nom. oikeusteko, yks. gen. oikeusteon, yks. part. oikeustekoa, yks. ill. oikeustekoon, mon. gen. oikeustekojen, mon. part. oikeustekoja, mon. ill. oikeustekoihin.
Esimerkit
Oikeusteko aiheutti laajaa keskustelua.
Hän teki tärkeän oikeusteko
Etymologia
Koostuu osista 'oikeus' (laki) ja 'teko' (toimenpide tai tapahtuma)
Käännökset
Läheisiä sanoja
oikeustapahtuma, oikeustapaus, oikeusteitse, oikeusteko, oikeustie, oikeustiede