oikeustiede
substantiivi
-
Tieteellinen ala, joka tutkii lakia ja oikeusjärjestelmiä.
Hän opiskeli oikeustiedettä yliopistossa.
Taivutus
yks. nom. oikeustiede, yks. gen. oikeustieteen, yks. part. oikeustiedettä, yks. ill. oikeustieteeseen, mon. gen. oikeustieteiden oikeustieteitten, mon. part. oikeustieteitä, mon. ill. oikeustieteisiin oikeustieteihin.
Synonyymisanakirja
oikeustiede
-
juridiikka, lakitiede, juridiikka.
Esimerkit
Oikeustiede kattaa laajan alueen lakitieteessä.
Hän opiskelee oikeustiedettä yliopistossa.
Oikeustieteen opiskelu vaatii analyyttistä ajattelua.
Etymologia
Koostuu osista 'oikeus' (laki) ja 'tiede' (tutkimus)
Käännökset
| englanti |
jurisprudence |
| ranska | philosophie du droit (f), science du droit (f) |
| saksa | Rechtswissenschaft (f) |
| latina | iurisprudentia |
| puola | prawoznawstwo, nauki prawne (f)-p, jurysprudencja (f) |
| venäjä | законове́дение, пра́во, правове́дение, юриспруде́нция (f) |
| ruotsi | rättsvetenskap, jurisprudens |
Riimisanakirja
oikeustiede rimmaa näiden kanssa:
muinaistiede, hyönteistiede, ihmistiede, käyttäytymistiede, kivennäistiede, ravitsemustiede, taloustiede, maataloustiede, liiketaloustiede
Liittyvät sanat
juridiikka, lainoppi, lakitiede, tiedeLäheisiä sanoja
oikeusteitse, oikeusteko, oikeustie, oikeustiede, oikeustieteellinen, oikeustieteilijä