oikeustieteilijä
substantiivi
-
Henkilö, joka on erikoistunut oikeustieteen alaan tai harjoittaa sitä ammatillisena toimintana.
Oikeustieteilijä antoi asiantuntijalausunnon.
Taivutus
yks. nom. oikeustieteilijä, yks. gen. oikeustieteilijän, yks. part. oikeustieteilijää, yks. ill. oikeustieteilijään, mon. gen. oikeustieteilijöiden oikeustieteilijöitten oikeustieteilijäin, mon. part. oikeustieteilijöitä, mon. ill. oikeustieteilijöihin.
Esimerkit
Oikeustieteilijä esitteli uuden teorian konferenssissa.
Hän on urallaan menestynyt oikeustieteilijä.
Oikeustieteilijöiden rooli on keskeinen lain kehittämisessä.
Etymologia
Johdettu 'oikeustiede' sanasta, liite '-ilijä' tarkoittaa henkilöä joka on perehtynyt alaan
Käännökset
Riimisanakirja
oikeustieteilijä rimmaa näiden kanssa:
vehkeilijä, pöyhkeilijä, lenkkeilijä, postimerkkeilijä, nyrkkeilijä, ammattinyrkkeilijä, retkeilijä, naparetkeilijä, telttaretkeilijä, löytöretkeilijä
Läheisiä sanoja
oikeustie, oikeustiede, oikeustieteellinen, oikeustieteilijä, oikeustoimenpide, oikeustoimi