oikkuilu

substantiivi

1. Käytös, joka on oikkujen tai mielialan vaihteluiden ohjaamaa.

   Hänen oikkuilunsa aiheutti hämmennystä.

Taivutus

yks. nom. oikkuilu, yks. gen. oikkuilun, yks. part. oikkuilua, yks. ill. oikkuiluun, mon. gen. oikkuilujen oikkuiluiden oikkuiluitten, mon. part. oikkuiluja oikkuiluita, mon. ill. oikkuiluihin.

Synonyymisanakirja

oikkuilu

1. hankaluuden aiheuttaminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Oikkuilu hankaloitti yhteistä päättämistä.
Turha oikkuilu voi ärsyttää muita.
Matka sujui ilman oikkuilua.

Käännökset

Riimisanakirja

oikkuilu rimmaa näiden kanssa:

takkuilu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

oikku, oikkuilija, oikkuilla, oikkuilu, oikoa, oikohöylä