omantunnonarka

adjektiivi

  1. Henkilö, joka on helposti vaivautunut moraalisista tai eettisistä syistä.

    Hän on omantunnonarka ja tuntee helposti syyllisyyttä.
Taivutus

yks. nom. omantunnonarka, yks. gen. omantunnonaran, yks. part. omantunnonarkaa, yks. ill. omantunnonarkaan, mon. gen. omantunnonarkojen omantunnonarkain, mon. part. omantunnonarkoja, mon. ill. omantunnonarkoihin.

Synonyymisanakirja

omantunnonarka

  1. periaatteellinen, tunnontarkka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on omantunnonarka ja pahoitteli heti käytöstään.
Omantunnonarka ihminen reagoi herkästi muiden tunteisiin.
Omantunnonarka suhtautuu päätöksiinsä varoen.

Etymologia

Johdettu omantunto ('omantunto') ja arka ('arka, herkkä') sanoista.

Riimisanakirja

omantunnonarka rimmaa näiden kanssa:

palonarka, valonarka

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro