omantunnonsyy
substantiivi
-
Syvä moraalinen tai eettinen syy, joka vaikuttaa henkilön valintoihin.
Hän kieltäytyi tehtävästä omantunnonsyistä.
Taivutus
yks. nom. omantunnonsyy, yks. gen. omantunnonsyyn, yks. part. omantunnonsyytä, yks. ill. omantunnonsyyhyn, mon. gen. omantunnonsyiden omantunnonsyitten, mon. part. omantunnonsyitä, mon. ill. omantunnonsyihin.
Esimerkit
Hän tunsi omantunnonsyytä tekemästään päätöksestä.
Omantunnonsyyt vaivasivat häntä pitkään.
Onko sinulla mitään omantunnonsyytä tästä asiasta?
Etymologia
Omantunto ja syy ('syy'), moraalinen peruste tai syy.
Käännökset
Läheisiä sanoja
omantunnonarkuus, omantunnonasia, omantunnonkysymys, omantunnonsyy, omantunnontuska, omantunnonvaiva