omantunnonvaiva

substantiivi

1. Paha olo tai syyllisyys, joka johtuu moraalisesta rikkomuksesta.

   Omantunnonvaiva ei antanut hänen nukkua.

Taivutus

yks. nom. omantunnonvaiva, yks. gen. omantunnonvaivan, yks. part. omantunnonvaivaa, yks. ill. omantunnonvaivaan, mon. gen. omantunnonvaivojen omantunnonvaivain, mon. part. omantunnonvaivoja, mon. ill. omantunnonvaivoihin.

Synonyymisanakirja

omantunnonvaiva

1. sydäntuskailu, omantunnon kolkutus, tunnontuska.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän palasi pyytämään anteeksi omantunnonvaivan takia.
Omantunnonvaiva voi häiritä yöunta.
Kämppä on siistimättä ja minulla on siitä omantunnonvaiva.

Käännökset

Riimisanakirja

omantunnonvaiva rimmaa näiden kanssa:

maanvaiva, tunnonvaiva, sydänvaiva, päänvaiva

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

omantunnonkysymys, omantunnonsyy, omantunnontuska, omantunnonvaiva, omantunnonvapaus, omanvoitonpyynti