oppikirja
substantiivi
-
kirja, jota käytetään tietyn asian tai oppiaineen opetuksessa ja opiskelussa.
Tämä oppikirja selittää kemian peruskäsitteet hyvin.
Taivutus
yks. nom. oppikirja, yks. gen. oppikirjan, yks. part. oppikirjaa, yks. ill. oppikirjaan, mon. gen. oppikirjojen oppikirjain, mon. part. oppikirjoja, mon. ill. oppikirjoihin.
Esimerkit
Oppikirja auttoi paljon koevalmisteluissa.
Uusi oppikirja julkaistiin vasta äskettäin.
Hän luki oppikirjaa sen mielenkiintoisten aiheiden vuoksi.
Etymologia
Yhdistelmä 'oppi' (tieto) ja 'kirja', tarkoittaen oppimateriaalina käytettävää kirjaa.
Käännökset
| englanti |
textbook |
| ranska | manuel (m), livre de classe (m) |
| saksa | Lehrbuch, Schulbuch |
| kreikka | εγχειρίδιο (m), διδακτικό βιβλίο (m), βιβλίο (m) |
| unkari | tankönyv |
| italia | libro di testo (m) |
| latina | līber definitivus (m) |
| puola | podręcznik (m) |
| romania | manual |
| venäjä | уче́бник (m), посо́бие, руково́дство qualifier (m)anual, guide |
| ruotsi | lärobok |
Riimisanakirja
oppikirja rimmaa näiden kanssa:
apokryfikirja, lakikirja, suosikkikirja, pankkikirja, lokikirja, kioskikirja, koraalikirja, vaalikirja, mielikirja, tilikirja
Liittyvät sanat
didaktisesti, koulukirja, historiankirja, eläinoppi, perusasiaLäheisiä sanoja
oppihistoria, oppijakso, oppijärjestelmä, oppikirja, oppikoulu, oppikurssi