oppikoulu

substantiivi

  1. koulumuoto, joka painottaa akateemista oppimista ja valmistaa oppilaita yliopisto-opintoihin.

    Oppikoulu tarjoaa laajan kurssivalikoiman.
Taivutus

yks. nom. oppikoulu, yks. gen. oppikoulun, yks. part. oppikoulua, yks. ill. oppikouluun, mon. gen. oppikoulujen, mon. part. oppikouluja, mon. ill. oppikouluihin.

Synonyymisanakirja

oppikoulu

  1. ala-aste, alakoulu, peruskoulu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kävin oppikouluni Helsingissä.
Oppikoulussa opiskellaan monia aiheita.
Oppikoulun jälkeen hän jatkoi lukioon.

Etymologia

Muodostuu 'oppi' (tieto) ja 'koulu', tarkoittaen erityisesti keski- tai ammattiopetuksen koulua.

Slangisanakirja

  • opari : Mä kävin oparii pakolliset kaheksan vuotta.

  • oppari : Opparin mä kävin Ogelissa, siin kentsun takana.

  • oppis

Riimisanakirja

oppikoulu rimmaa näiden kanssa:

leikkikoulu, musiikkileikkikoulu, musiikkikoulu, keskikoulu, normaalikoulu, katedraalikoulu, mannekiinikoulu, rippikoulu, luostarikoulu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

lyseo, katedraalikoulu, yhteiskoulu, tyttökoulu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro