oppipoika

substantiivi

1. henkilö, joka oppii joltakin mestarilta ammatin tai taidon.

   Oppipoika seurasi mestariaan tämän työssä.

Taivutus

yks. nom. oppipoika, yks. gen. oppipojan, yks. part. oppipoikaa, yks. ill. oppipoikaan, mon. gen. oppipoikien oppipoikain, mon. part. oppipoikia, mon. ill. oppipoikiin.

Synonyymisanakirja

oppipoika

1. aloittelija, harjoittelija, oppilas.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänestä tuli vanhan sepän oppipoika.
Oppipoika työskentelee mestarin opissa.
Oppipojan tehtäviin kuuluu myös oppimateriaalin valmistelu.

Käännökset

Sitaatit

• "Hänen (Dookun) kuolemansa oli tarpeellinen. Pian minulla on uusi oppipoika ja paljon vahvempi."

• "Palpatine:' Hänestä tuli niin voimallinen että pelkäsi ainoastaan mahtinsa menettämistä ja niin kävikin. Valitettavasti hän opetti oppipojalleen kaiken minkä tiesi. oppipoika tappoi hänet kun hän nukkui. Ironista. Hän pelasti muita kuolemasta muttei itseään."

• "Yoda:' Uusi oppipoika teillä on, keisari. Vai kutsunko teitä Darth Sidioukseksi"

• "Yoda:' "Aina kaksi heitä vain on. Ei enempää, ei vähempää. Mestari ja oppipoika."

• "Windu:' Mutta kumpi kuoli Mestari vai oppipoika"

Riimisanakirja

oppipoika rimmaa näiden kanssa:

lellikkipoika, lankkipoika, pyykkipoika, nokipoika, rumpalipoika, velipoika, hulivilipoika, lellipoika, hotellipoika, raikulipoika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

oppineisuus, oppineittenkukka, oppinut, oppipoika, oppirahat, oppirakennelma