oppinut

substantiivi

  1. henkilö, joka on saanut laajan ja syvällisen tietomäärän jollakin alalla.

    Hän on oppinut, joka on kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita.
Taivutus

yks. nom. oppinut, yks. gen. oppineen, yks. part. oppinutta, yks. ill. oppineeseen, mon. gen. oppineiden oppineitten, mon. part. oppineita, mon. ill. oppineisiin oppineihin.

Synonyymisanakirja

oppinut

  1. tietoinen, tietävä, asioista perillä oleva, sivistynyt, korkeasti koulutettu, lukenut, tutkija, oppinut henkilö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Olen oppinut paljon viime kuukausina.
Hän on hyvin oppinut ja kokenut alallaan.
Oppinut henkilö laajentaa jatkuvasti ymmärrystään.

Sanonnat

"Ellei ole itseoppinut, ei ole ollenkaan oppinut."

"Et pidä siitä oikeasti, olet vain oppinut pitämään siitä."

"Hyvä muisti on oppinut unohtamaan pikkuseikat."

"Ilman koulujakin voi olla oppinut Koulutus varmistaa vain sen, että olet kuluttanut useamman housuntakamuksen puhki."

"Joka on oppinut englantia, ei kuole kotikylässään (Afrikkalainen, Yoruba)."

Riimisanakirja

oppinut rimmaa näiden kanssa:

itseoppinut, kamarioppinut, kirjanoppinut, lainoppinut, täysinoppinut, oikeusoppinut

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

korkeasti, kamarioppinut, kansansoittaja, itseoppinut, siisti

Läheisiä sanoja

oppineisto, oppineisuus, oppineittenkukka, oppinut, oppipoika, oppirahat

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro