orava

substantiivi

  1. pieni, ketterä puissa asuva jyrsijä

    Orava loikki puusta toiseen vauhdikkaasti.
Taivutus

yks. nom. orava, yks. gen. oravan, yks. part. oravaa, yks. ill. oravaan, mon. gen. oravien oravain, mon. part. oravia, mon. ill. oraviin.

Synonyymisanakirja

orava

  1. Sciurus vulgaris, Eutamias asiaticus, Eutamias sibiricus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Orava kiipeili puussa.
Pihalla hyppelee orava.
Orava kerää talvivarastoja.

Etymologia

Suomen kielen kantasana, joka myös esiintyy muissa Itämeren suomalaisissa kielissä.

kantaurali ora; sukulaissanat viro orav, karjala orau, pohjoissaame oarri. Englanniksi squirrel

Slangisanakirja

  • orkku

Sanonnat

"Muut olivat koiria, Sakari orava."

"Nyt äiti saa sen haluamansa ison orkun (kaupassa talouspaperipakkausten mukana tulevista orava-keräilymerkeistä)."

Riimisanakirja

orava rimmaa näiden kanssa:

liito-orava

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kurre, nakerrella, kiepsahdella, pörröhäntäinen, tupsukorvainen

Läheisiä sanoja

orastus, orasyökkönen, oratorio, orava, oravanmarja, oravannahka

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro