orpous
substantiivi
-
tila, jossa henkilö on jäänyt vanhemmistaan orvoksi
Orpous oli raskasta, mutta hän löysi uuden perheen.
Taivutus
yks. nom. orpous, yks. gen. orpouden, yks. part. orpoutta, yks. ill. orpouteen, mon. gen. orpouksien, mon. part. orpouksia, mon. ill. orpouksiin.
Esimerkit
Orpous jättää syvän jäljen ihmiseen.
Hän oppi elämään orpouden kanssa.
Orpoudesta huolimatta hän menestyi elämässään.
Käännökset
| englanti |
orphanage, orphanhood |
Riimisanakirja
orpous rimmaa näiden kanssa:
helppous, juoppous, raidejuoppous, ruorijuoppous, tuurijuoppous, kausijuoppous, rattijuoppous, tankojuoppous