orpopoika

substantiivi

  1. poika, joka on jäänyt ilman vanhempia

    Orpopoika kasvoi isovanhempiensa hoivissa.
Taivutus

yks. nom. orpopoika, yks. gen. orpopojan, yks. part. orpopoikaa, yks. ill. orpopoikaan, mon. gen. orpopoikien orpopoikain, mon. part. orpopoikia, mon. ill. orpopoikiin.

Synonyymisanakirja

orpopoika

  1. isätön poika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Orpopoika leikki puistossa toisten lasten kanssa.
Hänestä tuli omatoiminen orpopojasta huolimatta.
Hänelle orpopoika oli kuin oma veli.

Etymologia

Muodostuu sanoista 'orpo' ja 'poika', tarkoittaen orpolasta.

Riimisanakirja

orpopoika rimmaa näiden kanssa:

partiopoika, kukkopoika, pallopoika, rattopoika, ottopoika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

orpo, orpokoti, orpolapsi, orpopoika, orpotyttö, orpous

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro