otollinen

adjektiivi

1. Jotain, joka on sopiva tai suotuisa jollekin asialle.

   Kevät oli otollinen aika aloittaa uusi projekti.

Taivutus

yks. nom. otollinen, yks. gen. otollisen, yks. part. otollista, yks. ill. otolliseen, mon. gen. otollisten otollisien, mon. part. otollisia, mon. ill. otollisiin.

Synonyymisanakirja

otollinen

1. hyväenteinen, lupaava.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Sää oli otollinen päivän retkelle.
Nyt on otollinen hetki aloittaa projekti.
Otollinen aika sadonkorjuulle on syksyllä.

Olen huomannut sinussa erään ominaisuuden, joka ei varmaankaan ole Herralle otollinen: etköhän sinä ole vähän liiaksi kunnianhimoinen, rakas Sander? Aleksander tahtoi jotakin vastata, mutta ei löytänyt sanoja, hän vain ojentui ja ikäänkuin puolustaakseen itseään äidin syytöstä vastaan jäi katsomaan suoraan hänen silmiinsä

Jos niin on - ajattelin istuessani yksin vieraan yleisön keskellä Vanhassa kirkossa - niin tietäessäni, että joku pappi ei puhu totta, ei olisi ainoastaan mikään synti, vaan suorastaan jumalalle otollinen teko, että julkisesti sanoisin, minkä tiesin todeksi

Käännökset

Riimisanakirja

otollinen rimmaa näiden kanssa:

kuninkaallinen, sotilaallinen, puolisotilaallinen, merisotilaallinen, maallinen, ylimaallinen, isänmaallinen, kiihkoisänmaallinen, epäisänmaallinen, yltiöisänmaallinen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

otella, oteääni, otin, otollinen, otollisesti, otollisuus