päälause
substantiivi
-
Suomen kieliopin lause, joka voi yksinään muodostaa täydellisen virkkeen ja sisältää tärkeitä osia, kuten subjektin ja verbin.
Yksinkertainen päälause voi joskus ilmaista kaiken oleellisen.
Taivutus
yks. nom. päälause, yks. gen. päälauseen, yks. part. päälausetta, yks. ill. päälauseeseen, mon. gen. päälauseiden päälauseitten, mon. part. päälauseita, mon. ill. päälauseisiin päälauseihin.
Esimerkit
Päälause alkaa isolla kirjaimella.
Hän muistaa päälauseen ulkoa.
Päälause sisältää tärkeän viestin.
Etymologia
Perustuu sanoihin 'pää' (tärkeä) ja 'lause' (kielitieteellinen yksikkö)
Käännökset
Riimisanakirja
päälause rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Liittyvät sanat
jälkilause, kunLäheisiä sanoja
päälaenlohko, päälaenluu, päälaki, päälause, pääli-, pääliike