päälaenluu
substantiivi
-
Kallon osa, joka muodostaa pään yläosan.
Pään vamma kohdistui päälaenluuhun.
Taivutus
yks. nom. päälaenluu, yks. gen. päälaenluun, yks. part. päälaenluuta, yks. ill. päälaenluuhun, mon. gen. päälaenluiden päälaenluitten, mon. part. päälaenluita, mon. ill. päälaenluihin.
Esimerkit
Päälaenluu on tärkeä osa kalloa.
Hän loukkasi päälaenluunsa kaaduttuaan.
Röntgen paljasti vaurion päälaenluussa.
Etymologia
Perustuu sanoihin 'päälaen' (kallo, pään osa) ja 'luu' (kova kudos)
Käännökset
| englanti |
parietal bone |
Läheisiä sanoja
pääksytysten, pääkytkin, päälaenlohko, päälaenluu, päälaki, päälause