pahka
substantiivi
-
puukko tai terävä puunosa
Puussa kasvoi suuri pahka, joka piti leikata pois.
Taivutus
yks. nom. pahka, yks. gen. pahkan, yks. part. pahkaa, yks. ill. pahkaan, mon. gen. pahkojen pahkain, mon. part. pahkoja, mon. ill. pahkoihin.
Esimerkit
Puu oli kasvanut pahkaksi ylhäältä.
Pahka vaikeutti maalausta.
Metsässä oli suuri pahka puussa.
Etymologia
Kantasuomalainen sana, johon liittyy epäselviä etymologisia juuria, tarkoittaen kasvainmainen muhkura puussa
suomalais-ugrilainen kantakieli paksa. Englanniksi boil, ulcer
Käännökset
Liittyvät sanat
ryhmy, patti (2), kupurainen, pahkura, muhkuraLäheisiä sanoja
pahimmoilleen, pahiten, pahitteeksi, pahka, pahkaa, pahkainen