pelikortti
substantiivi
-
Kortti, jota käytetään erilaisissa korttipeleissä.
Pelikortit sekoitettiin huolellisesti ennen jakoa.
Taivutus
yks. nom. pelikortti, yks. gen. pelikortin, yks. part. pelikorttia, yks. ill. pelikorttiin, mon. gen. pelikorttien, mon. part. pelikortteja, mon. ill. pelikortteihin.
Esimerkit
Hän jakoi pelikortit tasan kaikille.
Perinteiset pelikortit ovat aina tyylikkäitä.
Pelikortit voivat olla taideteoksia.
Etymologia
Johdettu sanasta 'peli' ja 'kortti'.
Käännökset
| englanti |
card gaming card playing card stopper |
| ranska | carte à jouer (f), carte (f) |
| saksa | Spielkarte (f), Karte (f) |
| kreikka | τραπουλόχαρτο |
| unkari | játékkártya |
| italia | carta da gioco (f) |
| latina | charta a ludo (f), papyprus a ludo (m), charta ludens (f), papyprus ludens (m), papyrus ludens (m), charta ludi (f), papyrus ludi (m) |
| puola | karta (f), karta do gra gry (f) |
| romania | carte de joc (f) |
| venäjä | игра́льная ка́рта (f), ка́рта (f) |
| ruotsi | spelkort |
Riimisanakirja
pelikortti rimmaa näiden kanssa:
kortti, rahakortti, kannattajakortti, lahjakortti, opiskelijakortti, haltijakortti, paikkakortti, neuvolakortti, maisemakortti, kuvakortti
Liittyvät sanat
lappu, korttiLäheisiä sanoja
pelikello, pelikenttä, pelikielto, pelikortti, pelikäsine, pelilauta