penkinpää
substantiivi
-
Istuinpaikan pääty, usein varattu tärkeille henkilöille.
Opettaja istui juhlan aikana penkinpäässä.
Taivutus
yks. nom. penkinpää, yks. gen. penkinpään, yks. part. penkinpäätä, yks. ill. penkinpäähän, mon. gen. penkinpäiden penkinpäitten, mon. part. penkinpäitä, mon. ill. penkinpäihin.
Esimerkit
Istuin penkin päässä odotellen.
Heidän paikkansa oli penkinpäässä.
Hänet ohjattiin penkinpäähän tilaa tekemään.
Käännökset
Riimisanakirja
penkinpää rimmaa näiden kanssa:
langanpää, pojanpää, kalanpää, sillanpää, kananpää, rinnanpää, köydenpää, perheenpää, tiilenpää, nuolenpää
Läheisiä sanoja
penkereisyys, penkinpainajaisajelu, penkinpainajaiset, penkinpää, penkka, penkkarit