perijä
substantiivi
-
henkilö, joka perii omaisuutta testamentin nojalla.
Hän on ainoa perijä isoisän jälkeen.
Taivutus
yks. nom. perijä, yks. gen. perijän, yks. part. perijää, yks. ill. perijään, mon. gen. perijöiden perijöitten perijäin, mon. part. perijöitä, mon. ill. perijöihin.
Synonyymisanakirja
perijä
-
perillinen, perinnönsaaja, kruununperillinen.
Esimerkit
Hän on suvun ainoa perijä.
Perijä odotti testamentin lukemista.
Tilanne on perijälle haastava.
Etymologia
perijä perii (omaisuuden), liittyy periä-verbistä
Käännökset
| englanti |
inheritor heir, successor transferee |
| ranska | héritier (m), héritière (f), successeur |
| saksa | Erbe (m), Thronerbe (m) |
| kreikka | κληρονόμος (m) (f), διάδοχος (m) (f) |
| unkari | örökös |
| italia | erede (m), successore (m) |
| latina | hērēs (m) |
| puola | spadkobierca (m), dziedzic (m), następca (m), sukcesor (m) |
| romania | moștenitor (m) |
| venäjä | насле́дник (m), насле́дница (f), прее́мник (m), прее́мница (f) |
| ruotsi | arvtagare, arvinge |
Riimisanakirja
perijä rimmaa näiden kanssa:
testamenttiperijä, vallanperijä, manttelinperijä, kruununperijä
Liittyvät sanat
karhuaja, manttelinperijä, perillinenLäheisiä sanoja
periferia, perihämäläinen, perihämäläisyys, perijä, perijätär, perikato