perillinen
substantiivi
-
jokainen henkilö, jolla on oikeus periä omaisuutta.
Kuolleen perillisen henkilöllisyys selvisi vasta myöhään.
Taivutus
yks. nom. perillinen, yks. gen. perillisen, yks. part. perillistä, yks. ill. perilliseen, mon. gen. perillisten perillisien, mon. part. perillisiä, mon. ill. perillisiin.
Synonyymisanakirja
perillinen
-
perijä, perinnönsaaja, kruununperillinen.
Esimerkit
Hän on perheen ainoa perillinen.
Perillinen odotti innolla perinnön jakamista.
Edessä oli peräti kolme perillistä.
Etymologia
Aiheeltaan 'perijä'; liittyy periä-verbiin
Käännökset
| englanti |
scion heir |
| ranska | bénéficiaire (m) (f), héritier (m), héritière (f), descendant (m), descendante (f) |
| saksa | Nutznießer (m), Nutznießerin (f), Erbe (m), Thronerbe (m), Nachkomme (m), Nachkommin (f), Nachfahr (m), Nachfahre (m), Nachfahrin (f), Abkomme (m), Abkommin (f), Nachkömmling (m), Abkömmling (m), Spross (m), Sprössling (m) |
| unkari | haszonélvező, örökös, leszármazott |
| puola | beneficjent (m), spadkobierca (m), dziedzic (m), następca (m), sukcesor (m) |
| venäjä | бенефициа́р (m), вы́годоприобрета́тель (m), вы́годоприобрета́тельница (f), насле́дник (m), насле́дница (f), прее́мник (m), прее́мница (f), пото́мок (m), о́тпрыск (m) |
| ruotsi | förmånstagare, arvtagare, arvinge, efterkomma |
| kreikka | κληρονόμος (m) (f), βλαστός (m) |
| italia | erede (m), discendente (m) (f) |
| latina | hērēs (m) |
| romania | moștenitor (m), vlăstar, mlădiță (f) |
Sitaatit
"Nykyaika on menneisyyden perillinen ja jättää perintönsä tulevaisuudelle."
Riimisanakirja
perillinen rimmaa näiden kanssa:
kuninkaallinen, sotilaallinen, puolisotilaallinen, merisotilaallinen, maallinen, ylimaallinen, isänmaallinen, kiihkoisänmaallinen, epäisänmaallinen, yltiöisänmaallinen
Liittyvät sanat
oikeudenomistaja, perijä, laillinenLäheisiä sanoja
perillemeno, perillepääsy, perilletulo, perillinen, perillä, perimisjärjestys