pianonkieli
substantiivi
-
Pianon osa, metallinen kieli, joka tuottaa äänen.
Yksi pianonkieli oli katkennut ja tarvitsi korjausta.
Taivutus
yks. nom. pianonkieli, yks. gen. pianonkielen, yks. part. pianonkieltä, yks. ill. pianonkieleen, mon. gen. pianonkielten pianonkielien, mon. part. pianonkieliä, mon. ill. pianonkieliin.
Esimerkit
Pianonkieli katkesi kesken esityksen.
Hän osaa vaihtaa pianonkielen nopeasti.
Pianonkielen virittäminen vaatii tarkkuutta.
Etymologia
Kieliyhdistelmä, koostuu sanoista piano ja kieli (soitinosa).
Käännökset
Riimisanakirja
pianonkieli rimmaa näiden kanssa:
vaa'ankieli, maailmankieli, koirankieli, kansankieli, palkeenkieli, käärmeenkieli, lapsenkieli, lastenkieli, äidinkieli, ruumiinkieli
Liittyvät sanat
kieliLäheisiä sanoja
pianokvintetti, pianokvintetto, pianomusiikki, pianonkieli, pianonsoittaja, pianonsoitto