pihtikinttu
substantiivi
-
Henkilö, jolla on kapeat ja usein yhteensuuntautuvat sisäreidet.
Vanha mies oli hieman pihtikinttu.
Taivutus
yks. nom. pihtikinttu, yks. gen. pihtikintun, yks. part. pihtikinttua, yks. ill. pihtikinttuun, mon. gen. pihtikinttujen, mon. part. pihtikinttuja, mon. ill. pihtikinttuihin.
Esimerkit
Hänellä oli pihtikintut lapsesta asti.
Pihtikinttu vaatii joskus erityisiä kenkiä.
Lääkäri tutki potilaan pihtikinttua.
Käännökset
Läheisiä sanoja
pihtaaja, pihtari, pihtihäntäinen, pihtikinttu, pihtikinttuinen, pihtimäinen