piikkari
substantiivi
-
naisten korkokenkä, jossa on ohuet korot tai nastarit
Hän pukeutui tilaisuuteen mustiin piikkareihin.
Taivutus
yks. nom. piikkari, yks. gen. piikkarin, yks. part. piikkaria, yks. ill. piikkariin, mon. gen. piikkarien piikkareiden piikkareitten, mon. part. piikkareja piikkareita, mon. ill. piikkareihin.
Esimerkit
Hän pukeutui piikkareihin ennen juoksukilpailua.
Piikkarit parantavat pitoa juoksuradalla.
Urheiluliikkeestä saa hyviä piikkareita.
Etymologia
Perustuu sanaan 'piikki', tarkoittaa juoksukenkää, jossa on piikit.
Käännökset
Slangisanakirja
-
piikkarit: piikilliset juoksukengät : Joku tallo mua tos kaartees piikkareilla.
Riimisanakirja
piikkari rimmaa näiden kanssa:
fikkari, nikkari, vitsinikkari, bittinikkari, loikkari, yliloikkari, tikkari, puikkari
Läheisiä sanoja
piikitys, piikivi, piikiviase, piikkari, piikkaus, piikki