pikkukieli
substantiivi
-
Kieliopillisesti pieni tai merkitykseltään vähäinen kieli.
Kurssi tarjoaa opintoja harvinaisista pikkukielistä.
Taivutus
yks. nom. pikkukieli, yks. gen. pikkukielen, yks. part. pikkukieltä, yks. ill. pikkukieleen, mon. gen. pikkukielten pikkukielien, mon. part. pikkukieliä, mon. ill. pikkukieliin.
Esimerkit
Pikkukieli auttoi soittimessa paljon.
Hän opetteli soittamaan pikkuhuilua käyttämällä pikkukieltä.
Pikkukieli oli kauniin sävyinen.
Käännökset
Riimisanakirja
pikkukieli rimmaa näiden kanssa:
alkukieli, sukukieli, lähisukukieli, etäsukukieli, urheilukieli, korukieli, bantukieli
Liittyvät sanat
kitakielekeLäheisiä sanoja
pikkukaupunki, pikkukaupunkilainen, pikkukengät, pikkukieli, pikkukoskelo, pikkukundi