pintakoreus
substantiivi
-
Esteettinen koristeellisuus tai kauneus, joka näkyy pinnasta.
Rakennuksen pintakoreus ihastutti ohikulkijoita.
Taivutus
yks. nom. pintakoreus, yks. gen. pintakoreuden, yks. part. pintakoreutta, yks. ill. pintakoreuteen, mon. gen. pintakoreuksien, mon. part. pintakoreuksia, mon. ill. pintakoreuksiin.
Esimerkit
Pintakoreus tekee tuotteesta houkuttelevan.
Koristetarroilla voi lisätä esineen pintakoreutta.
Pintakoreus on tärkeä markkinointitekijä.
Etymologia
Yhdistetään 'pinta-' (pinta) ja 'koreus' (brightness or beauty).
Käännökset
Läheisiä sanoja
pintakerros, pintakiilto, pintakivilaji, pintakoreus, pintakoristelu, pintakudos