pintapuoli
substantiivi
-
Esineen tai materiaalin uloin kerros tai puoli.
Peilin pintapuoli tuli kiiltäväksi uuden puhdistusaineen ansiosta.
Taivutus
yks. nom. pintapuoli, yks. gen. pintapuolen, yks. part. pintapuolta, yks. ill. pintapuoleen, mon. gen. pintapuolten pintapuolien, mon. part. pintapuolia, mon. ill. pintapuoliin.
Synonyymisanakirja
pintapuoli
-
ulkopuoli, pinnallinen puoli, ulkosivu.
Esimerkit
Esineen pintapuoli oli kulunut ja likainen.
Pintapuolet kiiltävät auringossa.
Käsittelen pintapuolta
Etymologia
Yhdistetään 'pinta-' (pinta) ja 'puoli' (side).
Käännökset
Riimisanakirja
pintapuoli rimmaa näiden kanssa:
mahapuoli, lihapuoli, vastaajapuoli, työnantajapuoli, sopijapuoli, takapuoli, poikapuoli, tupakkapuoli, jalkapuoli, alapuoli
Liittyvät sanat
martioLäheisiä sanoja
pintanaarmu, pintanahka, pintapelastaja, pintapuoli, pintapuolinen, pintapuolisesti