plakki
substantiivi
-
Kovettunut bakteerimassa hampaan pinnalla, joka voi aiheuttaa karieksen.
Hammaslääkäri poisti plakin potilaan hampaista.
Taivutus
yks. nom. plakki, yks. gen. plakin, yks. part. plakkia, yks. ill. plakkiin, mon. gen. plakkien, mon. part. plakkeja, mon. ill. plakkeihin.
Esimerkit
Hammaslääkäri poisti plakki hampaista.
Plakki voi aiheuttaa ientulehdusta.
Plakin kertyminen kielii huonosta suuhygieniasta.
Etymologia
Syntynyt ruotsin kielen vastaavasta sanasta
Käännökset
| englanti |
dental plaque |
| ranska | plaque (f) |
| saksa | Zahnbelag (m), Plaque (f) |
| kreikka | πλάκα (f) |
| italia | placca (f) |
| venäjä | зубно́й ка́мень (m) |
| ruotsi | plack |
Slangisanakirja
-
savuke
Riimisanakirja
plakki rimmaa näiden kanssa:
lakki, kriminnahkalakki, puuhkalakki, kasakkalakki, virkalakki, uimalakki, napalakki, hiippalakki, piippalakki, lippalakki
Liittyvät sanat
hammaspeiteLäheisiä sanoja
plakaatti, plaketti, plakkari, plakki, planeetta, planeettainvälinen
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Kehittyykö plakki keuhkoissa vähitellen syöväksi?
Mitä on plakki keuhkoissa?