ponnin

substantiivi

  1. Laite tai osa, joka auttaa ponnistuksessa tai tukee liikettä.

    Liipaisin toimii aseen ponnina.
Taivutus

yks. nom. ponnin, yks. gen. pontimen, yks. part. ponninta, yks. ill. pontimeen, mon. gen. pontimien ponninten, mon. part. pontimia, mon. ill. pontimiin.

Synonyymisanakirja

ponnin

  1. mekanismi, laukaisin.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Laatikon ponnin oli rikki.
Ponnin irtosi ovesta.
Korjasimme lampun ponnin itse.

Etymologia

perustuu verbiin 'ponnistaa', johon liittyy voiman tai energian käyttö

Riimisanakirja

ponnin rimmaa näiden kanssa:

hienonnin

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

virike

Läheisiä sanoja

ponnekkaasti, ponnekkuus, ponneton, ponnin, ponnistaa, ponnistautua

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro