potkukelkka
substantiivi
-
Talvikulkuneuvo, jossa on tuet ja istuin.
Potkukelkka liukuu sulavasti jäisellä tiellä.
Taivutus
yks. nom. potkukelkka, yks. gen. potkukelkan, yks. part. potkukelkkaa, yks. ill. potkukelkkaan, mon. gen. potkukelkkojen potkukelkkain, mon. part. potkukelkkoja, mon. ill. potkukelkkoihin.
Esimerkit
Potkukelkka on kätevä talvella liikkumiseen lumisilla teillä.
Lapset laskivat mäkeä potkukelkoillaan.
Kylän postimies kulkee potkukelkalla jaettavien kanssa.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'potku' ja 'kelkka'.
Käännökset
| englanti |
kicksled |
| ranska | trottinette des neiges (f) |
| saksa | Tretschlitten |
| venäjä | са́нки (f)-p, фи́нские са́нки (f)-p qualifier Finnish sled |
| ruotsi | sparkstötting, spark |
Slangisanakirja
-
parkkari
-
sparkkari
Riimisanakirja
potkukelkka rimmaa näiden kanssa:
kelkka, mahakelkka, napakelkka, purjekelkka, moottorikelkka, vesikelkka, suksikelkka, rattikelkka, maalarinkelkka, ohjaskelkka
Liittyvät sanat
pyöräkelkka, potkuri, kelkkaLäheisiä sanoja
potkiskella, potku, potkuhousut, potkukelkka, potkulauta, potkupallo