predikatiivi

substantiivi

  1. lauseenjäsen, joka ilmaisee subjektin tai objektin olemista, luonnetta, tilaa, ominaisuutta jne.

    Kaunis on predikatiivi lauseessa Hän on kaunis.
Taivutus

yks. nom. predikatiivi, yks. gen. predikatiivin, yks. part. predikatiivia, yks. ill. predikatiiviin, mon. gen. predikatiivien, mon. part. predikatiiveja, mon. ill. predikatiiveihin.

Synonyymisanakirja

predikatiivi

  1. seuraussana, nimisana.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Predikatiivi seuraa usein olla-verbiä.
Hän on hyvä esimerkki predikatiivista.
Lauseessa 'on kaunis' on predikatiivi.

Etymologia

Johdettu 'predikaatista', tarkoittaen lauseessa predikatiivisijassa olevaa.

Riimisanakirja

predikatiivi rimmaa näiden kanssa:

datiivi, sedatiivi, negatiivi, värinegatiivi, indikatiivi, sikkatiivi, ablatiivi, elatiivi, allatiivi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kopula, predikaatintäyte

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro