prikku

substantiivi

1. puhekielinen muoto sanasta 'prikka', tarkoittaa pientä esinettä tai kiekkoa

   Hän heitti prikun tarkasti maalitauluun.

Taivutus

yks. nom. prikku, yks. gen. prikun, yks. part. prikkua, yks. ill. prikkuun, mon. gen. prikkujen, mon. part. prikkuja, mon. ill. prikkuihin.

Synonyymisanakirja

prikku

1. virheetön.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Prikussa korvasta kiinni.
Hänellä oli prikkuinot lukuisien turnausten voitoista.
Prikun hilavitkuttimia oli siellä täällä.

Käännökset

Riimisanakirja

prikku rimmaa näiden kanssa:

laikku, vaikku, meikku, kiikku, oikku, luonnonoikku, roikku, pikku, tikku

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

prikaatinkomentaja, priki, prikka, prikku, prikulleen, prillit