päivä

substantiivi

Aika, joka kuluu auringon noususta sen laskuun tai vuorokauden yksi osa.
Päivä on kaunis ja aurinkoinen.

Synonyymisanakirja

päivä

vuorokausi, aurinkovuorokausi.

Liittyvät sanat: päiväaika, päiväaikainen, päiväannos, päiväansio, päiväapulainen.

Mitä tarkoittaa

Päivä (suom. 'day') on aikayksikkö, joka määritellään usein auringon nousun ja laskun väliin jääväksi ajaksi. Yksi päivä sisältää 24 tuntia, jotka jaetaan tunneiksi, minuutteiksi ja sekunneiksi. Päivä voi myös tarkoittaa tiettyä kalenteripäivää, kuten maanantai tai joulukuun 25. päivä. Päivän aikana tapahtuu monia luonnollisia ilmiöitä, kuten valon ja lämpötilan vaihtelut, ja se vaikuttaa merkittävästi ihmisten päivittäisiin rutiineihin ja biologisiin rytmeihin. Suomessa päivä voi myös viitata kesäaikaan, jolloin päivän pituus voi olla huomattavasti pidempi kuin talvella.

Etymologia

Vanha suomalais-ugrilainen sana, joka tarkoittaa 'päivää' tai 'vuorokautta'.

suomalais-ugrilainen kantakieli päywä; sukulaissanat viro päev, karjala pjajvju, pohjoissaame beaivi. Englanniksi day

Käännökset

englanti

day

Slangisanakirja

daagis: päivähoito / päiväkoti
nokoset / tirsat: päiväunet / lyhet unet : Otin tossa parin tunnin nokoset.
päikkärit: päiväunet
tirsat: päiväunet / lyhet unet : Mä otan ekaks snadit tirsat, lähetään sit bastuun.