päälause

substantiivi

  1. Suomen kieliopin lause, joka voi yksinään muodostaa täydellisen virkkeen ja sisältää tärkeitä osia, kuten subjektin ja verbin.

    Yksinkertainen päälause voi joskus ilmaista kaiken oleellisen.
Taivutus

yks. nom. päälause, yks. gen. päälauseen, yks. part. päälausetta, yks. ill. päälauseeseen, mon. gen. päälauseiden päälauseitten, mon. part. päälauseita, mon. ill. päälauseisiin päälauseihin.

Synonyymisanakirja

päälause

  1. lause.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Päälause alkaa isolla kirjaimella.
Hän muistaa päälauseen ulkoa.
Päälause sisältää tärkeän viestin.

Etymologia

Perustuu sanoihin 'pää' (tärkeä) ja 'lause' (kielitieteellinen yksikkö)

Riimisanakirja

päälause rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

jälkilause, kun

Läheisiä sanoja

päälaenlohko, päälaenluu, päälaki, päälause, pääli-, pääliike

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro