rääkyä

verbi

  1. Pitä äänekästä ja epämiellyttävää ääntä, yleensä ihmisistä.

    Lapsi rääkyi iltaisin nukkumaanmenoa vastustaen.
Taivutus

yks. nom. rääkyä, yks. gen. rääyn, yks. part. rääkyi, yks. ill. rääkyisi, mon. gen. rääkyköön, mon. part. rääkynyt, mon. ill. rääyttiin.

Synonyymisanakirja

rääkyä

  1. huudella, kiljua, parahtaa, huutaa, kiljaista, kirkua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Olin peloissani ja aloin rääkyä.
Lapsi rääkyy

Etymologia

Äänenmatkimaverbi, joka kuvaa kirkumista tai kimeää ääntä.

Riimisanakirja

rääkyä rimmaa näiden kanssa:

näkyä, määkyä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

rääkkyä, raakkua, parkua, rääkäistä, kirkua

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro