rankkuri

substantiivi

1. Henkilö, joka sijoittaa tai arvioi asioita/järjestää ne paremmuusjärjestykseen.

   Rankkuri teki hyvää työtä arvioidessaan viinejä.

Taivutus

yks. nom. rankkuri, yks. gen. rankkurin, yks. part. rankkuria, yks. ill. rankkuriin, mon. gen. rankkurien rankkureiden rankkureitten, mon. part. rankkureja rankkureita, mon. ill. rankkureihin.

Synonyymisanakirja

rankkuri

1. työntekijä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rankkuri teki vaikutuksen tietämyksellään.
Kylän rankkuri tunnettiin auttavaisuudestaan.
Vanhat tarinat kertoivat rankkurista.

Käännökset

Riimisanakirja

rankkuri rimmaa näiden kanssa:

ankkuri, jankkuri, ajoankkuri, uutisankkuri, laahusankkuri

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rankkaus, rankki, rankkitynnyri, rankkuri, ranko, rannansiirtyminen