rantaloma
substantiivi
-
loma, joka vietetään rannalla tai meren äärellä.
Odotan innolla rantalomaani Kreikassa.
Taivutus
yks. nom. rantaloma, yks. gen. rantaloman, yks. part. rantalomaa, yks. ill. rantalomaan, mon. gen. rantalomien rantalomain, mon. part. rantalomia, mon. ill. rantalomiin.
Esimerkit
Perhe suunnitteli kesän rantalomaa.
He odottivat innoissaan rantalomaa Barcelonassa.
Rantaloma tarjosi täydellisen rentoutumisen.
Käännökset
Läheisiä sanoja
rantaleijona, rantaleikki, rantalentopallo, rantaloma, rantama, rantamaisema