rantama

substantiivi

1. ranta-alue tai veden läheisyydessä oleva seutu.

   Rantama houkuttelee keväisin muuttolintuja.

Taivutus

yks. nom. rantama, yks. gen. rantaman, yks. part. rantamaa, yks. ill. rantamaan, mon. gen. rantamien rantamain, mon. part. rantamia, mon. ill. rantamiin.

Synonyymisanakirja

rantama

1. reunavaippa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rantama oli hiljainen aikaisin aamulla.
Hän käveli rantaman reunaa pitkin.
Rantama liittyy usein paikalliseen kulttuuriin.

Käännökset

Riimisanakirja

rantama rimmaa näiden kanssa:

kantama, äänenkantama, tykinkantama, silmänkantama

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rantaleikki, rantalentopallo, rantaloma, rantama, rantamaisema, rantamatalikko