rantamerkki
substantiivi
-
merkki tai opaste rannalla, usein turvallisuus- tai opastetarkoituksessa.
Rantamerkit osoittivat turvalliset uimapaikat.
Taivutus
yks. nom. rantamerkki, yks. gen. rantamerkin, yks. part. rantamerkkiä, yks. ill. rantamerkkiin, mon. gen. rantamerkkien, mon. part. rantamerkkejä, mon. ill. rantamerkkeihin.
Esimerkit
Rantamerkki varoitti vaarallisista virtauksista.
Hän tunnisti rantamerkin kaukaa.
Rantamerkit opastavat veneilijöitä turvalliseen kulkuun.
Käännökset
Riimisanakirja
rantamerkki rimmaa näiden kanssa:
merkki, oikein-merkki, maamerkki, hihamerkki, kunniamerkki, rajamerkki, komentajamerkki, linjamerkki, aikamerkki, väliaikamerkki
Läheisiä sanoja
rantama, rantamaisema, rantamatalikko, rantamerkki, rantamuodostuma, rantamuoti