reippaus
substantiivi
-
Ominaisuus olla energinen ja toimelias.
Hänen reippautensa auttoi häntä saavuttamaan tavoitteensa.
Taivutus
yks. nom. reippaus, yks. gen. reippauden, yks. part. reippautta, yks. ill. reippauteen, mon. gen. reippauksien, mon. part. reippauksia, mon. ill. reippauksiin.
Esimerkit
Hänen reippautensa on inspiroivaa.
Reippaus ja positiivisuus auttavat jaksamaan.
Työhaastattelussa arvostettiin hakijan reippautta.
Käännökset
englanti |
alacrity, briskness, smartness sprightliness jauntiness |
Riimisanakirja
reippaus rimmaa näiden kanssa:
Läheisiä sanoja
reippailija, reippailla, reippailu, reippaus, reisi, reisilihas