renki
substantiivi
-
maa- tai taloustyöntekijä, joka työskentelee toisen tilalla
Renki auttoi tilan töissä kokopäiväisesti.
Taivutus
yks. nom. renki, yks. gen. rengin, yks. part. renkiä, yks. ill. renkiin, mon. gen. renkien, mon. part. renkejä, mon. ill. renkeihin.
Esimerkit
Renki työskenteli maatilalla ahkerasti.
Hän palkkasi rengin avukseen viljelmille.
Rengin tarina on kuin sadusta.
Etymologia
drengi, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi dräng. Englanniksi lad
Käännökset
| englanti |
hired hand farmhand |
| romania | muncitor agricol (m), fermier (m), agricultor (m) |
| venäjä | t-needed ru, чернорабо́чий (m), работя́га (m) (f), раб (m), рабы́ня (f) |
| saksa | Knecht (m), Hiwi (m) qualifierolloquial, Sklave, Lakai (m) |
| latina | operarius rusticus (m) |
| puola | parobek (m) |
| ranska | larbin (m), sous-merde (f), moins-que-rien (m), valet (m), laquais (m) |
Sanonnat
"Joopa joo, sanoi renki päissään."
"Josei muuta saa nii eres sokerinpalan suuhunsa, sano renki ku hyppööltä kotia yksin palas."
"Kansa ylös! sano Lahen Jussi, vaekkei olt ku yks renki."
"Millainen isäntä, sellainen renki."
"Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä."
Riimisanakirja
renki rimmaa näiden kanssa:
palkkarenki, marenki, taksirenki, saapasrenki, isäntärenki
Liittyvät sanat
isäntärenki, piika, millainen, tuliLäheisiä sanoja
rengasvuoka, renkaanheitto, renkaanvaihto, renki, renkitupa, renksu